Eilinen kummitteli vielä tänäänkin. Päivän kohteena siis jälleen Qipu Lu ja viimeiset tuliaisostokset (siis viimeiset Shanghaista...) ja vähän muuta.

Nyt on kipuluu kyllä täysin nähty, eikä uudestaan enää tarvitse mennä. Tosin koko viikon voisin pysytellä asuntolan turvissa. Liikkeellä kansallispäivän lomaviikon vuoksi on lähemmäs miljardi kiinalaista. Luvusta olen vähentänyt sairaalassa makaavat ja liikuntakyvyttömät. Tosin varmaan osa niistäkin oli tänään liikkeellä. En ole ennen nähnyt niin paljon ihmisiä. JR:lle sanoin, että näky on varmasti vastaava, jos kaikki suomalaiset tungettaisiin Mäntyharjun keskustaan.

Ei mitenkään rentouttava shoppausreissu siis tänään. Subwaylta ruokaa ja takaisin asuntolalle. Kuulostaa lyhyeltä päivältä, mutta ei ihan kuitenkaan. Kello lähentelee jo kahdeksaa ja kämpillä ollaan oltu vasta hetki.

Ahdistusta pukkaa! Shanghaissa oleskeluaikaa jäljellä kaksi viikkoa. Tai oikeastaan vajaa. Tasan kahden viikon päästä ollaan toivottavasti istuttu tai oikeastaan maattu junassa jo useita tunteja. Miten tässä ehtii muka tekemään kaikean tahtomansa?! Ja mitenhän kova ikävä Shanghaita tuleekaan? Kiinalaisia ei tule ikävä, mutta tätä paikkaa.

Kulttuurisokki on siis iskenyt tai ainakin kiinalaisvihani olen päättänyt luokitella kulttuurisokkiin kuuluvaksi. No eihän tämä olis ollut matka eikä mikään, jos ei pientä sokin poikasta olisi saanut aikaan. Onnistuttu siis tässäkin vihdoin :D

Huomenna olisi sitten aika yhteisöanalyysin. Yöööööhhkk!

Lisäystä: Ihmeteltiin tänään JR:n kanssa, miksi East Nanjingin metroasema oli pimeenä, eikä metro siis pysähtyny siellä. No syynähän oli tämä älytön ryysis. Shanghai Daily kertoo ihmismäärästä seuraavaa: "Passenger numbers on the city's 11 Metro lines rose to 7.1 million yesterday. The last time the daily figure exceeded 7 million was about a year ago during the Shanghai World Expo."

Tänään oli siis varmaan "tosi paljon" vähemmän porukkaa liikkeellä, eli mehän ei sitä kunnon ruuhkaa edes nähty. Ja se, mitä tänään oli, oli jo jotain ihan älytöntä.